Elinkeinot ja talous

Teollisuus

Maailmansotien jälkeen Osakan tavoitellessa länsimaisuutta ja saadessaan Yhdysvalloilta apua teollisuudessa tapahtui huima nousu. Jo 1950-luvulla teollisuus ylitti sotia edeltäneen tuotannon määrän. Syy tähän voi olla muun muassa japanilaisten ahkeruus ja uusien asioiden omaksuminen. Taloudellista kasvua edesauttoi myös Korean sota ja vapaa tuotteiden vienti Amerikkaan.

Osakan ollessa kaupan ja teollisuuden keskus Osakan teollisuus kattaa koko Japanin BKT.sta suuren osan. Osaka on japanin teollistunein alue mm. hyvän sijaintinsa takia. Tuotteet saadaan nopeasti lähetettyä satamasta eteenpäin. Myös tasanko auttoi Osakaa teollistumisessa, sillä tehtaita ja yhtiöitä pystyttiin kasvattamaan kun vuoret eivät tulleet ihan heti vastaan. Osakan edustalle on rakennettu myös monia siirtomaa saaria, joilla toimii mm. roskanpoltto laitos. Ihmisten määrä sekä hyvä koulutus edesauttaa teollisuudessa. Osakan alueella on mm. raskasteollisuutta ja hienomekaniikkaa sekä maakaasulaitos, joka tuottaa sähköä. Osakassa on monia pieniä ja keskisuuria perheyrityksiä, joiden tukeen suuryritykset perustuvat, kuten muuallakin Japanissa. N.65% Osakan yrityksistä toimii pk-sektorilla. Osakassa toimivat mm. suuryritykset Toyota, Nissan, Panasonic ja Mitsubishi.

Osakassa ei kuitenkaan ole paljoa omavaraisia raaka-aineita, joten mm. maaöljyä, kemikaaleja, hiiltä, kaivannaisia, sekä puutavaraa tuodaan muualta maailmasta.

Esimerkki:
Yhdysvalloista tuodaan raaka-öljyä Osakaan, jossa siitä valmistetaan muovia. Muovi viedään esim. Yawasakin perheyritykseen, jossa siitä valmistetaan muovisia koneen osia. Nämä osat viedään esim. Kawasakin keskisuureen yritykseen, jossa muoviosista valmistetaan komponentteja. Komponentit viedään esim. Panasonicille, jossa valmistetaan valmis tuote ja se lähetetään sitten vientiin.(www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/maantieto/etuframe.html)

Japaniin tuonnin arvo oli v.1998 n.4331,6 miljrd. dollaria. Vuonna 1998 viennin arvo oli n.4530,7 miljard. dollaria. Voidaan siis päätellä ainakin periaatteessa, että viennin tuotto on kuitenkin suurempi kuin mitä raaka-aineisiin kuluu rahaa. Vientituotteita ovat mm. elektroniikka, ajoneuvot, rauta ja teräs, lelut, kalastustuotteet, koneet, muovit, tarkkuuslaitteet ja laivat. Teollisuus on nykyään hyvin automatisoitua, mutta silti työvoimaa tarvitaan. Teollisuuden saralla työntekijöitä onkin n. 653 000 (v.2000). Myös Osakan tehtaiden ongelmat tulevat ulkomailta, sillä esimerkiksi korealaiset ja kiinalaiset yhtiöt pystyvät tuottamaan vastaavia tuotteita paljon halvemmalla. Ratkaisuna tehtaat ovatkin siirtäneet tuotantoa kyseisiin maihin, joissa työvoima on halvempaa.

Kalastus ja maanviljely

Osakassa on jonkun verran kalastusta ja maanviljelyä, mutta eniten sitä on Hokkaidossa, pohjoisimmalla saarella. Suurin osa japanilaisten ravinnosta koostuu merenantimista ja Japani on maailman suurin kalansaalistaja. Silti japanilaiset kuluttavat enemmän kuin saalistavat, joten he kalastavat myös ulkomailla ja ovat pyytäneet lupia kalastaa mm. Yhdysvaltojen rannikoilla. Kalastus on kuitenkin BKT:sta pieni osa. Harrastuskalastusta voi tehdä Osakan länsirannikolla.

Maanviljelyäkin Osakassa on hieman. Muun muassa riisiä, teetä, sokeriruokoa hedelmiä ja vihanneksia viljellään. Riisihän on japanilaisten pääraaka-aine ruoanvalmistuksessa merenelävien lisäksi, joten sitä viljellään Japanissa runsaasti. Hedelmistä ja vihanneksista mainittakoon khaki, mandariini, retikka ja parsa. Osakassa maanviljelytalouksia on n. 31 850 (v.1999) ja maanviljelyaluetta yhteensä 16 000 ha (v.1998).

Metsätalouksiakin Osakasta löytyy n. 9421 taloutta (v.1990). Metsätalousaluetta on n. 55 688 ha (v.2000).

Palvelu

Palvelut on n. 73% Japanin bruttokansantuotteesta ja se on kasvamassa koko ajan, sillä elinkeinoelämä on siirtymässä teollisuudesta palveluun. Palvelun aloja ja yhtiöitä Osakassa on mm. pankit (UFJ ja Sumitomo), vakuutuslaitokset (mm. Puromisu =promise), kaupat, liikenne, matkailu ja viestintä (televisio & radio) sekä ravintolat. Palvelukeskuksia Osakassa on tietenkin Osaka city eli Osakan keskusta, sekä Minami (etelä alue) ja jokaisella Osakan pikkukaupungilla "shi/city" on oma keskustansa. Osaka cityn palvelujen ollessa monipuolisimmat, ihmiset käyvät sillä usein ostoksilla ja alueen asukasmäärä on Osakan alueen suurin. Kuitenkin Osakassa on palveluja reilusti muuallakin - kauppoja yms. on joka nurkalla! Näin ollen palvelut ja ihmiset ovat jakaantuneet aika hyvin. Osaka city:ssä on kuitenkin enemmän nuorten vaateliikkeitä ja elektroniikka liikkeitä. Mm. yksi koko katu on varattu elektroniikka liikkeille. Karaokea ja ravintoloita löytyy joka paikasta ja elokuvateattereita suurimmista keskusksisra. Osakassa on siis palveluja runsaasti. Kauppoja Osassa on n.142 400 kpl (v.1999), palvelualan työntekijöitä n. 1 108 600 (v.1999) ja myynti on n. 76 602,3 miljrd jeniä (v.1999).

Myös kansainvälinen kaupankäynti on Osakassa runsasta, koska Osaka on Japanin yksi liikennesolmuista. Vilkkaassa satamassa on laivoja kaikista maanosista. Tuontitavarat ovat pääasiassa siis raaka-aineita ja vientitavarat valmiita tuotteita. Tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat USA, Hongkong, Taiwan, Etelä-Korea, Singapore, Kiina ja EU.

Väestö ja asuminen

Yhteensä Osakan alueella　(Osaka pref.) asuu n. 8,8 miljoonaa asukasta (v.2005) ja keskustan alueella (Osaka city) 2,6 miljoonaa. Ihmiset asuvat todella tiiviisti ja puutarhoja ei pihoissa juurikaan ole. Omakotitaloja on silti yllättävän paljon. Väestöntiheys on n. 12 000 as/km². Japanissakin ongelmana on suuret ikäluokat eli vanhempia ikäluokkia on enemmän kuin nuoria, Osakassakin se näkyy lisääntyvän vanhusten hoidon tarpeessa. Japanissa kuitenkin perhe ja suku on länsimaihin verrattuna lähempiä, joten isovanhemmat asuvat yleensä vanhimman pojan perheen kanssa. Näin ei synny pulaa vanhainkodeista. Väestönkasvu on ollut pysähtyneenä jo pari kymmentä vuotta ja näin voi ennustaa jatkuvan. Kuolleisuus ja syntyvyys on siis pysynyt suunnilleen yhtä suurina tähän asti, mutta ei sitten tiedä suurten ikäluokkien kuollessa väheneekö asukasluku vai kasvaako syntyvyys vastaavasti - tuskin. Japanissa lasten syntyvyys on noin 1,5, kun se Suomessa on 1,8. Tavallinen perheen koko onkin yksi tai kaksi lasta. Osakaan ole ollut mitään suurta muuttoliikettä vähään aikaan. Ulkomaalaisia Osakassa asuu n. 210 000, mikä on 2,4% Osakan väestöstä. Ylivoimaisesti suurin osa Japanissa asuvista ulkomaalaisista on korealaisia.

Vuonna 1945 tapahtui suuri väestönmäärän lasku. Tämän selittää toinen Maailmansota ja sen tuhoisat pommitukset sekä Osakasta sotimaan lähteneet sotilaat. 1900-luvun alkupuolella Osakaan muutti paljon ihmisiä kaupungistumisen ja teollistumisen myötä, sillä työpaikkojen määrä lisääntyi Osakassa. 1970- luvulta alkaen Osakassa syntyvyys on ollut sinne muuttoa suurempi. Myös se on huomioitavaa, että naisten väkiluku on kasvanut miehiin nähden. Suhdeluku on 100:95,6.


Alueellinen jakautuminen

Niin kuin muidenkin miljoonakaupunkien tavoin Osakassa asuu eniten ihmisiä keskustassa, 11 700 as/km². Pohjoisessa ja idässä asuu etelään verrattuna enemmän ihmisiä. Etelä onkin enemmän köyhempää aluetta, eikä niin teollistunutta. Osakan eteläpuolella olevan Wakayamankin asukastiheys on pieni sääolosuhteiden takia. Siellä kun esiintyy usein taifuuneja ja alue on vuoristoista. Pohjoisempien naapurikaupunkien, Koben, Kioton ja Naran, asukasluvut ovat taas kohtuullisen suuria, jolloin Osakankin asutus on suuntautunut sinne päin.


Kieli

Japanissa siis puhutaan Japania, joka on sukua mm. kiinankielelle ainakin kirjoitustavaltaan, mutta ääntäminen eroaakin sitten täysin. Kuten arvata saattaa Japani poikkeaa länsimaisista ja romaanisista kielistä aika paljon mm. verbit tulevat aina lauseen loppuun, mutta sanat opittua varsinkin suomalaisten on helppo ääntää japania, sillä japanin kielessä on monia samoja sanoja kuin suomenkielessä, mutta merkitys on eri (esim. "kani" on suomeksi "rapu", "koe" on suomeksi ihmisen ääni, "aho" on suomeksi "tyhmä" jne.) ja muutenkin ääntäminen suurilta osin muistuttaa suomenkieltä.
Osakassa puhutaan erityistä Osakan murretta Osaka-ben. Se voi olla esimerkiksi melkein kirjakieltä puhuvien Tokiolaisten mielestä aika epäkohteliasta tai rumaa, mutta yleensä vain hauskaa. Osakan murre onkin rentoa ja siinä asiat sanotaan lyhemmin ja murre näkyy enemmän puhetyylissä, kuin erillisissä sanoissa. Osakalaiset mm. puhuvat hyvin nopeasti ja lyhentävät monia sanoja. Osakan sisällä on myös erityyppisiä murteita. Etelässä puhutaan vielä karkeammin ja nopeammin, kuin pohjoisessa.

Uskonto ja kulttuuri

Japani kuuluu Kiinan kanssa samaan kulttuuripiiriin, mutta lähemmin tarkasteltuna Japanin kulttuuri poikkeaa aika paljon kiinalaisesta. Japanin vallitsevat uskonnot ovat Buddhismi ja Shintolaisuus. Kristittyjä Japanissa on 1,4%. Buddhalaisiksi tunnustautuu 74% ja shintolaisiksi 93%. Tämä kertoo monien ihmisten harjoittavan molempia uskontoja, jotka eivät suinkaan ole ristiriidassa keskenään. Japanilaiset liittävät Shintolaisuuden lähinnä syntymään, esim. lapsen siunaus tapahtuu Shinto-temppelissä, kun taas kuolema ja hautajaiset ovat Buddha-temppeleissä.

Monet Japanilaiset sanovat etteivät ole kovin uskonnollisia samoin kuin suomalaiset. Jos ei tunne näiden uskontojen taustoja ja tapoja, voi ulkopuolinen ajatella ettei uskonto vaikuta japanilaisten elämään juurikaan. Sillä vaikuttaa siltä, kuin Osaka ja Japani olisi talouskasvua ja teknillistä elämäntapaa omaksuessaan laiminlyönyt nämä kaksi maan tärkeintä uskontoa. Oikeasti hengelliset asiat eivät ole kuitenkaan kovin kaukana ikinä japanilaisten elämästä. Uskonnot näkyvät mm. elämänarvoissa ja rituaaleissa. Vanhimmasta uskonnosta, Shintolaisuudesta, iskostettiin jo varhain japanilaisten mieliin, että ihmisen on oltava valmis uhraamaan kaikki kansakunnan edun nimissä (Maailma nyt, Itä-Aasia) ja yhteisöllisyys ja muut ihmiset ovat japanilaisille hyvin tärkeitä. Shintolaisuuden esiasteeseen, Kiinasta 300-500-luvulla levinneeseen, Kungfutselaisiin oppeihin kuuluu perheen kunnioitus. Japanissa samassa perheessä saattaa asua kaksi tai kolme sukupolvea, mutta koska Osakakin on hyvin tiheään asuttu, suuria asuntoja on vähän, joten ydinperheet ovat nykyään yleisiä ja lastenkin määrä pienempi. Melkein jokaisessa japanilaisessa talossa on buddha-alttari isovanhempien muistoksi, johon vaihdetaan uudet riisit, saket ja hedelmät kerran kuussa. Muita rituaaleja ovat mm. temppelissä käyminen. Buddhismi levisi Kiinasta ja Koreasta v.552 jKr. ja sen oppeihin kuuluu mm. kuoleman ja uudestisyntymisen kiertokulku. Nykyään Japanissakin on monia Shintolaisuuden ja buddhismin uskontolahkoja mm. rinzai- ja samuraiden omaksuma zen-lahko.

Japanilaisille tärkeä yhteisöllisyys näkyy arkipäivässä töissäkin. Työpiiri on heille tärkeä ja japanilaiset liikemiehet käyvät usein työkavereiden kanssa töiden jälkeen oluella ja pomo saattaa kutsua alaisiaan joskus kylään. Ihmiset auttavat ja huolehtivat aina toisistaan. Pomot saattavat auttaa myös aviopuolison etsinnässä, esim. esittelemällä jonkun sopivan henkilön. Aikaisemmin perhekin saattoi sanella aviopuolison ja ammatin, mutta nykyään Japanin länsimaalaistuttua on se vähentynyt.
Osakassa naisten asema on ollut miehiin verrattuna huonompi työelämässä ja on yhä esim. Suomeen verrattuna. Heidän on vaikeampi hakeutua töihin ja yletä siinä, vaikka vuoden 1947 perustuslaki takaakin naiselle samat oikeudet kuin miehille. Useat japanilaiset naiset eivät ehkä haluakaan mennä töihin tai päästä miehiä ylemmäksi.