torstai 19. helmikuuta 2009

Elinkeinot ja talous

Teollisuus

Maailmansotien jälkeen Osakan tavoitellessa länsimaisuutta ja saadessaan Yhdysvalloilta apua teollisuudessa tapahtui huima nousu. Jo 1950-luvulla teollisuus ylitti sotia edeltäneen tuotannon määrän. Syy tähän voi olla muun muassa japanilaisten ahkeruus ja uusien asioiden omaksuminen. Taloudellista kasvua edesauttoi myös Korean sota ja vapaa tuotteiden vienti Amerikkaan.

Osakan ollessa kaupan ja teollisuuden keskus Osakan teollisuus kattaa koko Japanin BKT.sta suuren osan. Osaka on japanin teollistunein alue mm. hyvän sijaintinsa takia. Tuotteet saadaan nopeasti lähetettyä satamasta eteenpäin. Myös tasanko auttoi Osakaa teollistumisessa, sillä tehtaita ja yhtiöitä pystyttiin kasvattamaan kun vuoret eivät tulleet ihan heti vastaan. Osakan edustalle on rakennettu myös monia siirtomaa saaria, joilla toimii mm. roskanpoltto laitos. Ihmisten määrä sekä hyvä koulutus edesauttaa teollisuudessa. Osakan alueella on mm. raskasteollisuutta ja hienomekaniikkaa sekä maakaasulaitos, joka tuottaa sähköä. Osakassa on monia pieniä ja keskisuuria perheyrityksiä, joiden tukeen suuryritykset perustuvat, kuten muuallakin Japanissa. N.65% Osakan yrityksistä toimii pk-sektorilla. Osakassa toimivat mm. suuryritykset Toyota, Nissan, Panasonic ja Mitsubishi.
Osakassa ei kuitenkaan ole paljoa omavaraisia raaka-aineita, joten mm. maaöljyä, kemikaaleja, hiiltä, kaivannaisia, sekä puutavaraa tuodaan muualta maailmasta.

Esimerkki:
Yhdysvalloista tuodaan raaka-öljyä Osakaan, jossa siitä valmistetaan muovia. Muovi viedään esim. Yawasakin perheyritykseen, jossa siitä valmistetaan muovisia koneen osia. Nämä osat viedään esim. Kawasakin keskisuureen yritykseen, jossa muoviosista valmistetaan komponentteja. Komponentit viedään esim. Panasonicille, jossa valmistetaan valmis tuote ja se lähetetään sitten vientiin.(
www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/maantieto/etuframe.html)


Japaniin tuonnin arvo oli v.1998 n.4331,6 miljrd. dollaria. Vuonna 1998 viennin arvo oli n.4530,7 miljard. dollaria. Voidaan siis päätellä ainakin periaatteessa, että viennin tuotto on kuitenkin suurempi kuin mitä raaka-aineisiin kuluu rahaa. Vientituotteita ovat mm. elektroniikka, ajoneuvot, rauta ja teräs, lelut, kalastustuotteet, koneet, muovit, tarkkuuslaitteet ja laivat. Teollisuus on nykyään hyvin automatisoitua, mutta silti työvoimaa tarvitaan. Teollisuuden saralla työntekijöitä onkin n. 653 000 (v.2000). Myös Osakan tehtaiden ongelmat tulevat ulkomailta, sillä esimerkiksi korealaiset ja kiinalaiset yhtiöt pystyvät tuottamaan vastaavia tuotteita paljon halvemmalla. Ratkaisuna tehtaat ovatkin siirtäneet tuotantoa kyseisiin maihin, joissa työvoima on halvempaa.

Kalastus ja maanviljely

Osakassa on jonkun verran kalastusta ja maanviljelyä, mutta eniten sitä on Hokkaidossa, pohjoisimmalla saarella. Suurin osa japanilaisten ravinnosta koostuu merenantimista ja Japani on maailman suurin kalansaalistaja. Silti japanilaiset kuluttavat enemmän kuin saalistavat, joten he kalastavat myös ulkomailla ja ovat pyytäneet lupia kalastaa mm. Yhdysvaltojen rannikoilla. Kalastus on kuitenkin BKT:sta pieni osa. Harrastuskalastusta voi tehdä Osakan länsirannikolla.
Maanviljelyäkin Osakassa on hieman. Muun muassa riisiä, teetä, sokeriruokoa hedelmiä ja vihanneksia viljellään. Riisihän on japanilaisten pääraaka-aine ruoanvalmistuksessa merenelävien lisäksi, joten sitä viljellään Japanissa runsaasti. Hedelmistä ja vihanneksista mainittakoon khaki, mandariini, retikka ja parsa. Osakassa maanviljelytalouksia on n. 31 850 (v.1999) ja maanviljelyaluetta yhteensä 16 000 ha (v.1998).
Metsätalouksiakin Osakasta löytyy n. 9421 taloutta (v.1990). Metsätalousaluetta on n. 55 688 ha (v.2000).

Palvelu

Palvelut on n. 73% Japanin bruttokansantuotteesta ja se on kasvamassa koko ajan, sillä elinkeinoelämä on siirtymässä teollisuudesta palveluun. Palvelun aloja ja yhtiöitä Osakassa on mm. pankit (UFJ ja Sumitomo), vakuutuslaitokset (mm. Puromisu =promise), kaupat, liikenne, matkailu ja viestintä (televisio & radio) sekä ravintolat. Palvelukeskuksia Osakassa on tietenkin Osaka city eli Osakan keskusta, sekä Minami (etelä alue) ja jokaisella Osakan pikkukaupungilla "shi/city" on oma keskustansa. Osaka cityn palvelujen ollessa monipuolisimmat, ihmiset käyvät sillä usein ostoksilla ja alueen asukasmäärä on Osakan alueen suurin. Kuitenkin Osakassa on palveluja reilusti muuallakin - kauppoja yms. on joka nurkalla! Näin ollen palvelut ja ihmiset ovat jakaantuneet aika hyvin. Osaka city:ssä on kuitenkin enemmän nuorten vaateliikkeitä ja elektroniikka liikkeitä. Mm. yksi koko katu on varattu elektroniikka liikkeille. Karaokea ja ravintoloita löytyy joka paikasta ja elokuvateattereita suurimmista keskusksisra. Osakassa on siis palveluja runsaasti. Kauppoja Osassa on n.142 400 kpl (v.1999), palvelualan työntekijöitä n. 1 108 600 (v.1999) ja myynti on n. 76 602,3 miljrd jeniä (v.1999).

Myös kansainvälinen kaupankäynti on Osakassa runsasta, koska Osaka on Japanin yksi liikennesolmuista. Vilkkaassa satamassa on laivoja kaikista maanosista. Tuontitavarat ovat pääasiassa siis raaka-aineita ja vientitavarat valmiita tuotteita. Tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat USA, Hongkong, Taiwan, Etelä-Korea, Singapore, Kiina ja EU.

Väestö ja asuminen

Yhteensä Osakan alueella (Osaka pref.) asuu n. 8,8 miljoonaa asukasta (v.2005) ja keskustan alueella (Osaka city) 2,6 miljoonaa. Ihmiset asuvat todella tiiviisti ja puutarhoja ei pihoissa juurikaan ole. Omakotitaloja on silti yllättävän paljon. Väestöntiheys on n. 12 000 as/km2. Japanissakin ongelmana on suuret ikäluokat eli vanhempia ikäluokkia on enemmän kuin nuoria, Osakassakin se näkyy lisääntyvän vanhusten hoidon tarpeessa. Japanissa kuitenkin perhe ja suku on länsimaihin verrattuna lähempiä, joten isovanhemmat asuvat yleensä vanhimman pojan perheen kanssa. Näin ei synny pulaa vanhainkodeista. Väestönkasvu on ollut pysähtyneenä jo pari kymmentä vuotta ja näin voi ennustaa jatkuvan. Kuolleisuus ja syntyvyys on siis pysynyt suunnilleen yhtä suurina tähän asti, mutta ei sitten tiedä suurten ikäluokkien kuollessa väheneekö asukasluku vai kasvaako syntyvyys vastaavasti - tuskin. Japanissa lasten syntyvyys on noin 1,5, kun se Suomessa on 1,8. Tavallinen perheen koko onkin yksi tai kaksi lasta. Osakaan ole ollut mitään suurta muuttoliikettä vähään aikaan. Ulkomaalaisia Osakassa asuu n. 210 000, mikä on 2,4% Osakan väestöstä. Ylivoimaisesti suurin osa Japanissa asuvista ulkomaalaisista on korealaisia.

Vuonna 1945 tapahtui suuri väestönmäärän lasku. Tämän selittää toinen Maailmansota ja sen tuhoisat pommitukset sekä Osakasta sotimaan lähteneet sotilaat. 1900-luvun alkupuolella Osakaan muutti paljon ihmisiä kaupungistumisen ja teollistumisen myötä, sillä työpaikkojen määrä lisääntyi Osakassa. 1970- luvulta alkaen Osakassa syntyvyys on ollut sinne muuttoa suurempi. Myös se on huomioitavaa, että naisten väkiluku on kasvanut miehiin nähden. Suhdeluku on 100:95,6.


Alueellinen jakautuminen

Niin kuin muidenkin miljoonakaupunkien tavoin Osakassa asuu eniten ihmisiä keskustassa, 11 700 as/km2. Pohjoisessa ja idässä asuu etelään verrattuna enemmän ihmisiä. Etelä onkin enemmän köyhempää aluetta, eikä niin teollistunutta. Osakan eteläpuolella olevan Wakayamankin asukastiheys on pieni sääolosuhteiden takia. Siellä kun esiintyy usein taifuuneja ja alue on vuoristoista. Pohjoisempien naapurikaupunkien, Koben, Kioton ja Naran, asukasluvut ovat taas kohtuullisen suuria, jolloin Osakankin asutus on suuntautunut sinne päin.


Kieli

Japanissa siis puhutaan Japania, joka on sukua mm. kiinankielelle ainakin kirjoitustavaltaan, mutta ääntäminen eroaakin sitten täysin. Kuten arvata saattaa Japani poikkeaa länsimaisista ja romaanisista kielistä aika paljon mm. verbit tulevat aina lauseen loppuun, mutta sanat opittua varsinkin suomalaisten on helppo ääntää japania, sillä japanin kielessä on monia samoja sanoja kuin suomenkielessä, mutta merkitys on eri (esim. "kani" on suomeksi "rapu", "koe" on suomeksi ihmisen ääni, "aho" on suomeksi "tyhmä" jne.) ja muutenkin ääntäminen suurilta osin muistuttaa suomenkieltä.
Osakassa puhutaan erityistä Osakan murretta Osaka-ben. Se voi olla esimerkiksi melkein kirjakieltä puhuvien Tokiolaisten mielestä aika epäkohteliasta tai rumaa, mutta yleensä vain hauskaa. Osakan murre onkin rentoa ja siinä asiat sanotaan lyhemmin ja murre näkyy enemmän puhetyylissä, kuin erillisissä sanoissa. Osakalaiset mm. puhuvat hyvin nopeasti ja lyhentävät monia sanoja. Osakan sisällä on myös erityyppisiä murteita. Etelässä puhutaan vielä karkeammin ja nopeammin, kuin pohjoisessa.

Uskonto ja kulttuuri

Japani kuuluu Kiinan kanssa samaan kulttuuripiiriin, mutta lähemmin tarkasteltuna Japanin kulttuuri poikkeaa aika paljon kiinalaisesta. Japanin vallitsevat uskonnot ovat Buddhismi ja Shintolaisuus. Kristittyjä Japanissa on 1,4%. Buddhalaisiksi tunnustautuu 74% ja shintolaisiksi 93%. Tämä kertoo monien ihmisten harjoittavan molempia uskontoja, jotka eivät suinkaan ole ristiriidassa keskenään. Japanilaiset liittävät Shintolaisuuden lähinnä syntymään, esim. lapsen siunaus tapahtuu Shinto-temppelissä, kun taas kuolema ja hautajaiset ovat Buddha-temppeleissä.

Monet Japanilaiset sanovat etteivät ole kovin uskonnollisia samoin kuin suomalaiset. Jos ei tunne näiden uskontojen taustoja ja tapoja, voi ulkopuolinen ajatella ettei uskonto vaikuta japanilaisten elämään juurikaan. Sillä vaikuttaa siltä, kuin Osaka ja Japani olisi talouskasvua ja teknillistä elämäntapaa omaksuessaan laiminlyönyt nämä kaksi maan tärkeintä uskontoa. Oikeasti hengelliset asiat eivät ole kuitenkaan kovin kaukana ikinä japanilaisten elämästä. Uskonnot näkyvät mm. elämänarvoissa ja rituaaleissa. Vanhimmasta uskonnosta, Shintolaisuudesta, iskostettiin jo varhain japanilaisten mieliin, että ihmisen on oltava valmis uhraamaan kaikki kansakunnan edun nimissä (Maailma nyt, Itä-Aasia) ja yhteisöllisyys ja muut ihmiset ovat japanilaisille hyvin tärkeitä. Shintolaisuuden esiasteeseen, Kiinasta 300-500-luvulla levinneeseen, Kungfutselaisiin oppeihin kuuluu perheen kunnioitus. Japanissa samassa perheessä saattaa asua kaksi tai kolme sukupolvea, mutta koska Osakakin on hyvin tiheään asuttu, suuria asuntoja on vähän, joten ydinperheet ovat nykyään yleisiä ja lastenkin määrä pienempi. Melkein jokaisessa japanilaisessa talossa on buddha-alttari isovanhempien muistoksi, johon vaihdetaan uudet riisit, saket ja hedelmät kerran kuussa. Muita rituaaleja ovat mm. temppelissä käyminen. Buddhismi levisi Kiinasta ja Koreasta v.552 jKr. ja sen oppeihin kuuluu mm. kuoleman ja uudestisyntymisen kiertokulku. Nykyään Japanissakin on monia Shintolaisuuden ja buddhismin uskontolahkoja mm. rinzai- ja samuraiden omaksuma zen-lahko.

Japanilaisille tärkeä yhteisöllisyys näkyy arkipäivässä töissäkin. Työpiiri on heille tärkeä ja japanilaiset liikemiehet käyvät usein työkavereiden kanssa töiden jälkeen oluella ja pomo saattaa kutsua alaisiaan joskus kylään. Ihmiset auttavat ja huolehtivat aina toisistaan. Pomot saattavat auttaa myös aviopuolison etsinnässä, esim. esittelemällä jonkun sopivan henkilön. Aikaisemmin perhekin saattoi sanella aviopuolison ja ammatin, mutta nykyään Japanin länsimaalaistuttua on se vähentynyt.
Osakassa naisten asema on ollut miehiin verrattuna huonompi työelämässä ja on yhä esim. Suomeen verrattuna. Heidän on vaikeampi hakeutua töihin ja yletä siinä, vaikka vuoden 1947 perustuslaki takaakin naiselle samat oikeudet kuin miehille. Useat japanilaiset naiset eivät ehkä haluakaan mennä töihin tai päästä miehiä ylemmäksi.

lauantai 31. tammikuuta 2009

Luonto

Pinnanmuodot

Osaka on alava rantakaupunki Tyynenmeren rannalla ja Osakan keskustan läpi kulkee Shinyodokawa joki. Laajan tasangon takia Osaka on pystynyt laajentumaan ja harjoittamaan teollisuutta alueellaan. Osakaa ympäröi vuoristo mm. ns. Japanin Alpit. Japani onkin oikeastaan kokonaan merenalaisten poimuvuorten huippua ja Osaka sen rinteellä. Osaka sijaitsee Euraasian ja Tyynenmeren mannerlaattojen saumakohdassa, ja tyynenmerenlaatan työntyessä kohti Euraasiaa syntyy maanjäristyksiä. Osakassa niitä esiintyy kuitenkin esim. Tokioon verrattuna harvoin, n. kerran vuodessa, mutta nekin ovat hyvin pieniä. Suuri maanjäristys oli viimeksi vuonna 1995, Kobessa (Osakan naapurikaupungissa). Maanjäristyksistä syntyy myös Tsunameja (suomennettuna satama aaltoja), merenpinnan heilahtaessa, mutta niitäkään ei juuri pääse Osakaan suojaavian lahdenpoukaman ansiosta.

Maankamara

Japanin maankamara on syntynyt elämän uudella ajalla alle 70 milj. vuotta sitten ja on poimuvuorten alueella eli muuttuu koko ajan. Alue on tertiääristä ja kvartääristä. Poimuvuoret ovat muuttuneita, kiteisiä liuskeita. Japanin alueen maannos on pääosiltaan ruskomaata.

Ilmasto

Osaka on 66°N ja 23°N leveyspiirien välissä, samalla säteilyvyöhykkellä kuin Suomi, joten valoisan ja pimeän ajan pituus riippuu vuodenajasta ja etäisyydestä navalle. Keskitalvella valoisa aika on kuitenkin n.12h (n.05:00-17:00) ja kesällä n.15h (n.04:00-19:00)

Honshun saarelle puhaltaa talvella Sisä-Aasiasta talvimonsuuni, joten talvet ovat hyvin kylmät, mutta Honshun keskellä kulkevien vuorten takia Osakaan eivät kylmät talvimonsuunit niin helposti pääse ja Osakasta puhutaankin että talvet ovat leutoja. Silti Osaka tuntuu purevan kylmältä talvella, paikallisten merituulten ja ilmankosteuden takia. Lämpöasteita talvella on n.5°C. Kesällä Ilmavirtaus taas tulee Tyyneltämereltä erittäin lämpimänä. Ilma on kosteaa ja kuumaa. Keskilämpötila on n.29°C. Loppukesästä Tyynellämerellä, Osakasta katsottuna koillisessa syntyy usein Taifuuneja, mutta ne eivät yleensä pääse Osakaan asti Osakan sijainnin vuoksi, joten taifuunit eivät saa aikaan suuria tuhoja.

Osakaan virtaa lämmin merivirta, Japanin virta, joten Osaka kuuluu pääosiltaan subtropiikkiin lämpövyöhykkeeseen. Talviaikaan Osakaan matkustettaessa kannattaa kuitenkin varautua lämpimillä vaatteilla talojen vähäisen lämmityksen ja ohuiden seinien takia.
Osakassa on sadekaudet ja ne ovat keväällä tai alkukesästä (Touko-kesäkuussa) ja alkusyksystä (syyskuussa). Syksyllä sataa varsinkin Taifuunien takia. Sadekausiin verrattuna muuten Osakassa sataa aika vähän. Esim. talvi on kuivahkoa sateisiin nähden, ja elokuukin on aika sateetonta.

- Korkein Osakassa mitattu lämpötila on 39,1°C (8.8.1994)

- Alhaisin lämpötila on ollut 5,5°C (27.2.1981)

Näihin voidaan huomioida, että koko maapallon lämpeneminen on vaikuttanut siten, että lämpöennätyksiä rikotaan yhä, mutta alhaisimpia lämpöennätyksiä ei juuri enää rikota.

- Suurin mitattu sademäärä on 250,7 mm (26.6.1957) eli 1m2:n alueelle on satanut n.25cm

- Suurin satanut lumimäärä on 18cm (31.1.1984)

- Keskilämpötila vuodelle on n. 17,8°C (1998)

- Vuotuinen sademäärä on n. 1605mm
(vuonna 2002)

Vesistö ja merialue

Japani on siis maanalaisten poimuvuorten huippu, ja Japanin edustalla tyynenmeren puolella on syvä Japanin hauta. Osakan edessä on Japaninlahti, joka toimii pääasiassa satamana, uida ei esimerkiksi voi ollenkaan. Kalastustakin harrastetaan vain hieman, enimmäkseen Osakasta lähdetään kohti Tyyntämerta laajemmille kala-apajille. Osaka saa vettä myös läpikulkevasta Yodogawa-joesta, mutta sekin on hieman saastunutta teollisuuden vuoksi. Japanissa vesi on aina liittynyt läheisesti elinkeinotoimintaan (kalastus) ja kulttuuriin, joten ympäristön pilaamisen estämistä koskeva laki annettiin vuonna 1967 (www.vyh.fi/hoito/luomurak/japani/), näin Osakankaan joki ei ole niin saastunut kuin voisi kuvitella.

Kasvillisuus ja eläimistö

Osaka kuuluu kesävihantien lehtimetsien kasvillisuusvyöhykkeeseen, mutta miljoonakaupunki Osakassa ei juuri metsiä näy, pieniä metsiköitä, puita ja puistoja kylläkin. Esimerkiksi Osakan linnan ympärillä on laaja havupuu ja sakura(kirsikkapuu) metsä. Sakura on Japan kansalliskukka ja Sakurapuita näkee myös Osakassa runsaasti. Keväisin Sakuroiden kukkiessa Japanilaiset lähtevät perheen kanssa ulos piknikille valkoisenaan ja vaaleanpunaisenaan kukkivien puiden alle. Osakan linnan puisto on hyvä esimerkki piknik paikasta, kuin myös Expo-puisto.
Havupuita on lähinnä mäntyjä, Harokatajia, ja ns. koristepensaita, Japaninmarjakuusi. Japanin vaahtera on Momiji, jossa on hyvin kaunis punainen väritys syksyllä. Lehtipuita on sakuran lisäksi, mm. Ume eräänlainen luumupuu, Japaninhappomarja (keltaiset kukat ja punaiset marjat), Ichou, sekä bambut, joita on hyvinkin paljon ja bambuista tehdyt tuotteen ovat halpoja ja sitä kaytetään yleisesti pienrakentamisessakin. Myös joitakin palmuja voi tulla vastaan Osakassa.
Eläimistä Osakassa tapaa ainakin lintuja mm. korppi, varikset ja pulut, sekä Osakan Pohjoisosassa, Minoo:ssa, lähellä vuoria on runsaasti apinoita. Muuten Japanin vuoristometsissä esiintyy mm. villisikoja ja oravia, ja pelloilla kurkia ja haikaroita.

Historia

Osakalla on pitkä historiansa niin kuin koko Japanilla, Osakan alue on tunnettu jo noin 10 000 vuoden ajan ja ollut pitkään johtava kauppakaupunki. Alussa Osakakin oli osa metsästäjä- ja keräilijäyhteiskuntaa. Japanin ensimmäiset kansat ovat tietojen mukaan vaeltaneet muualta Aasiasta ja Japanin eteläisiltä saarilta kohti pohjoista (Maailma nyt Itä-Aasia). Alkuperäiskansaa kutsutaan ainuiksi. Heitä asuu edelleen pieni vähemmistö Hokkaidossa, Japanin pohjoisosassa.

600-luvulla Osaka oli Japanin ensimmäinen pääkaupunki, mutta tästäkin on ristiriitaisa käsityksiä, koska tuolloin Japanilla ei vielä ollut kunnon hallitsijaa, joten Osaka ei ainakaan ollut koko Japania hallitseva pääkaupunki. 800-luvulla Japanin pääkaupungiksi tuli Nara. Tällöin Japania hallitsi samurai-kulttuuri ja 1400-luvulla syttyi sisällissota. 1583 Keisari, Toyotomi Hideyosi , palautti rauhan ja valitsi Osakan alueen hallintopaikakseen. Osakasta tulikin jo 1600-luvulla Japanin teollisuusmetropoli, Kioton ollessa pääkaupunki. Osakalla oli sekä taloudellinen että poliittinen johtoasema.

1700-luvulla valta siirrettiin kuitenkin Tokioon (silloiseen Edoon), mutta talous jäi Osakaan. Osakaa on kutsuttu The kitcen of the nation (valtion keittiöksi), koska Osakassa oli Japanin suurimmat marketit kuten Dojima riisimarketti, Temma kasvismarketti ja Zakoba kalamarketti- ja ruoka Osakassa on erittäin hyvää!! Osakassa koulutus oli ja on hyvin tärkeää ja väestö oli erittäin kouluttautunutta ja osasi talouden ylläpidon.

1900-luvulla tuli Meiji-uudistus, samurai liikkeet loppuivat ja syntyi uusi hallitus. 75% Osakasta tuhoutui toisessa maailmansodassa ja 1946 Osaka oli täysin rauniona. Japani oli tähän asti ollut n.300 vuotta eristyksissä muusta maailmasta ja siitä kiitoksena Japanissa ja Osakassa näkyy vielä tänä päivänäkin sen omaleimaisuus. Maailmansodan jälkeen Osaka ja sen talous nousi kuitenkin nopeasti, Japanin omaksuessa länsimaista kulttuuria ja teollisuutta. Japanilaiset mukauttivat länsimaalaisuuden kuitenkin omaan kulttuuriinsa ja tarpeisiinsa. Yksi esimerkki on baseball, mikä on noussut perinteisen sumon sijasta suosituimmaksi penkkiurheilulajiksi. Japanilaisilla on kuitenkin otteluiden oheistoiminta, kuten peliasut, juhlat ja räikeiden ilmapallojen heittely väliajalla tärkeää, joskus tärkeämpää kuin itse peli.1953-1970 tapahtui talousihme Osakassa ja talous kasvoi 10% vuodessa. 1970 pidettiin maailmannäyttely Expo Osakassa, ja siitä on vielä nähtävillä Expo-puutarha, joka on laaja japanilainen puisto, sekä Expoland, huvipuisto.

Sijainti

Osaka kuuluu Kansain alueeseen, johon kuuluu myös Hyougon, Kioton, Shigan, Naran, Mien ja Wakayaman alueet. Kansai sijaitsee Japanin pääsaaren, Honshun eteläosassa. Osaka sijaitsee Japanin Tyynenmeren puoleisella rannikolla lahden suojassa, Tokiosta n.400km lounaaseen.

Osakaa rajaavat leveys- ja pituuspiirit ovat 34,8° N pohjoisessa, 34,3° N etelässä, 135,5° E idässä ja 135,2° E lännessä. Eli Osaka sijaitsee leveys ja pituuspiireillä 34,9° pohjoista leveyttä ja 135° Itäistä pituutta. Suunnilleen samalla korkeudella kuin Italia. Osakan alue on n.30-40km pitkä ja n.20km leveä.

Osakan rajanaapurikaupungit ovat lännestä lukien Hyoogo, Kioto, Nara ja Wakayama. Osakaa ympäröi lounaasta meri ja muualta vuoret (luoteessa Rokkoovuoret, pohjoisessa Japanin Alpit ja idässä Kioton vuoret), joten se on ilmastollisesti hyvin suojassa. Japanin kehittyneen tie- ja rautatieverkoston johdosta se on kuitenkin hyvässä yhteydessä muihin kaupunkeihin.

Osakan pinta-ala on kokonaisuudessaan n.1890km2 (www.pref.osaka.jp/en), kun Tampereen on 690km2. Etäisyys Tokioon on n.400km, johon kuluu autolla n.6h ja luotijunalla(Shinkansenilla) n.3h. Kiotoon on matkaa n.40km ja ruuhkaisimpaan aikaan autolla kestää n.1h, kun junalla pääsee puolessa tunnissa. Shinkansenilla matka taittuu vartissa. Etäisyys Helsinkiin on n. 8000km (www.smt.fi/matkalle/lentoajat.html) ja Finnair lentämään suoria lentoja Helsinki-Osaka välillä, jolloin matkan menee n.10h.

sunnuntai 25. tammikuuta 2009

Osakaan tulo-ohjeet

Lentokoneessa pitää täyttää seuraavat lomakkeet:

Lomake 1
Nationality: Finland, Occupation = ammatti, Matkan tarkoitus: joko ”tourism” tai ”visiting relatives”.
Osoite Japanissa: Hotellin osoite (muista ottaa mukaan lentokoneeseen!)
Lomakkeen 1 takana oleviin kohtiin kaikkiin ”no”, sekä mukana olevan käteisen määrä ja allekirjoitus.

Lomake 2
No. of dependers: kuinka monta seuralaista mukana.
Tämän lomakkeen taakse ei tehdä mitään merkintöjä.














Lentokentälle saapuminen


Saavuttuanne Osakan lentokentälle seuratkaa matkalaukun kuvaa, ja muistaakseni ”arrivals” tekstiä. (Toinen reitti ohjaa (maan sisäisen) lennon vaihtoon ”transfer”. )

Jonkin matkan päästä matkalaukun kuva / arrivals ohjaa monorail-junaan. Hypätkää sen kyytiin. Juna vie teidät seuraavaan terminaaliin, jossa on passintarkastukset ja matkalaukkujen nouto. Ei kannata siis epäröidä junan kyytiin menemistä. Junia tulee 2 min välein ja pysähtyy siis vain yhdessä paikassa, jossa pitää jäädä pois.

Monorailin jälkeen mennään liukuportaita alas ja seurataan taas matkalaukun kuvaa.
Pian tulee passintarkastus, jossa on oma alue ulkomaalaisille passeille. Menkää siis ”foreigners” kyltin osoittamaan suuntaan. Ottakaa esille passi ja lomake 1. Tiskille mennään yksi kerrallaan. Virkailija tarkistaa passin ja kiinnittää 1. lomakkeen 2.osion passiin (1.osan ottaa talteen). Virkailija pyytää teiltä myös sormenjäljet. Tiskillä on digitaaliset sormenjälkitunnistimet, joihin laitetaan molempien käsien etusormet yhtä aikaa omiin tunnistimiin. Tämän jälkeen virkailija pyytää katsomaan näyttöruutuun, jossa on kamera ja ottaa teistä kuvan. Tämän jälkeen virkailijan pitäisi antaa teille passinne takaisin ja päästää teidät eteenpäin.

Taas seurataan matkalaukun kuvaa ja pian tullaankin matkatavara-aulaan, josta matkatavarat voi hakea oikealta hihnalta. Kun kaikki matkatavarat on saatu mennään taas tiskille ja ojennetaan virkailijalle ”Customs Declaration” –lomake (lomake 2). Sitten virkailija päästää teidät taas eteenpäin ja vastassa on uloskäynti (出口), jonka takana odottelen teitä! :)

Ei kannata kuitenkaan huolehtia liikaa, sillä kentillä on hyvät opasteet ja virkailijat neuvovat jos jokin on epäselvää.

Turvallista matkaa!

tiistai 20. tammikuuta 2009

Helteinen Jamboree Japanissa 3.-7.8.2002


Olin aina toivonut pääseväni kansainväliselle partioleirille, Jamboreelle, ja kokemaan partiotunnnelmaa vieraassa maassa eri maalaisten kanssa. Minulle tarjoitui siihen mahdollisuus, kun olin vaihto-oppilaana Japanissa 2001-2002 ja isäni oli lukenut Japanissa järjestettavästä 23rd Asian Pacific/ 13th Nippon Jamboreesta partiolehdestä. Hän kertoi siitä tammikussa 2002 ja olin tietenkin heti ihan innoissani, mutta en ollut harrastanut partiota Japanissa tai ollut yhteydessa Japanin partiolaisiin siihen mennessa ja vähän mietitytti, kun ei ole ketään tuttuja menossa. Yritin tietenkin saada Suomen partiokavereita tulemaan mukaan, mutta Suomesta ei näyttänyt olevan muita tulossa. Päätin kuitenkin itse yrittää lähteä mukaan ja pienoisen paperisodan ja järkkäilyn jälkeen näytti siltä että voin ainoana suomalaisena osallistua leirille. Asiaa täytyi teitenkin ensin kysyä host perheeltäni, vaihto-oppilasjärjestöltäni ja Suomen partiojärjestöltä. Apurahaakin hain, mutta onneksi minun kohdallani niita matkakuluja ei enää tarvinnut hoitaa, kun olin jo Japanissa.

Päällimmäisenä asiana leiristä jäi mieleen kuumuus. Osakassa oli silloin (elokuussa) päivän keskilämpötila n. 33 astetta ja sateesta ei tietoakaan. Ensin kun saavuin leirille, yllätyin hieman! Vaikka olin tutustunut leirin oppaisiin ja käynyt katsomassakin leiripaikkaa vähän kauempana olevasta pilvenpiirtäjästä, en silti meinannut uskoa että siirtomaasaarella, jossa leiri pidettin ei ollut metsän metsää, eika puitakaan paljoa näkynyt. Suomalaisena kun on tottunut että partioleirit pidetään metsän keskella, eihän Suomessa paljon muuta olekaan kuin metsää. Japanissa metsiä on läinnä vain vuorilla. Mutta pitäväthän Brittiläisetkin leirinsä pelloilla ja menevat metsään vain välillä seikkailemaan (partio-lehti 4/2002). Tämä puuttomuus lisäsi kuumuutta entisestään, kun ei ollut varjoja. Välillä kävi kovenpikin tuulen vire, mutta ei sekään viilentanyt, kun tuuli oli myös lämmin. Ei leiristä olisi tullut mitään, jos ei olisi joka paiva päässyt suihkuun. Sen verran siellä hikoili, vaikkei olisi tehnyt yhtään mitään.

13th Nippon Jamboree (13nj) pidettiin siis Osakassa, Japanin kolmanneksi suurimassa kaupungissa, jossa asukkaita on enemmän kuin suomessa yhteensä (yli 8 milj.) Maishima Sports Island tekosaarella, joka on rakennettu nimensä mukaan urheilua varten. Siellä on monia urheilukenttiä, baseball stadion ja muita urheilu- ja rentoutusmahdollisuuksia. Minulle sattui siis muutenkin hyvin, koska vietin vaihto-oppilasvuoteni juuri Osakassa, joten leirille ei ollut kuin alle tunnin ajomatka.

Osa leiriläisistä oli saapunut jo edellisenä päivänä 2.8. ja muut ulkomaalaiset leiriläiset tulivat kimppakyyteinä bussilla Kansai International (KIX) lentokentältä, joten meillä oli hieman vaikeuksia, kun tulin host isäni kyydillä ja eihän leirialueelle saanut tulla autolla. Ohjeita kysyttyämme jätimme auton parkkiin ja kavelimme JHQ:hun (Jamboree headquarters) ilmoittautumaan, missä sain tietää majoituspaikkani yms. Sitten patikoitiin mun painavan kassin kanssa sub camp:ni (alaleirini) päämajaan vielä ilmoittautumaan ja yksi söpöista japanilaisista leirin johtajista ohjasi minut oikeaan leiriin, jossa tapasin sitten kaverit, joiden kanssa vietin mahtavan viikon, ja esittelyn jälkeen autoin telttojen pystytyksessä. Samaan leiriin kuuluvat olivat Osakan partiolaisia ja puhuivat täysin Osakan murretta. Olinhan minä Japanin kieleen ja Osakan murteeseenkin jo tottunut vuoden aikana ja parjaan japanilla, mutta he puhuivat todella pelkkää nopeaa murretta ja oli siinä alussa vähän opettelemista. Leirin loputtua se kuitenkin taisi jäädä minullekin puheeseeni ;)

Leirillä oli väkeä yhteensä yli 20 000, joista ulkomaalaisia n.1000. Eniten porukkaa tuli Kiinasta ja Yhdysvalloista. Kun saavuin Sub Camp:ni päämajaan, tapasin yhden ruotsalaisen johtajan, joka puhui sujuvaa japania ja juttelin hänen kanssaan. Hän vähän ihmettelikin kun oli katsonut osallistujalistoja ja siella oli vain yksi 18-vuotias leiriläinen Suomesta, mutta kun kuuli että olin asunut Japanissa vuoden, ei hän enää ihmetellyt ;) Hänkin oli asunut Japanissa kaksi vuotta ja toimi partion johtajana. Se, että olin ainoana suomalaisena toi tietenkin hieman etuoikeuksia, mutta vei ehkä osan hauskuuden ja valinnanvapauden pois, mitä muut ulkomaalaiset saivat. Olin siis leirillä periaatteessa yhtenä Osakan partiolaisten ryhmän osallistujana ja kuljin oman leirini japanilaisten kavereiden kanssa. Etuoikeuksista oli, että sain toimia Suomen edustajana siellä mm. avaus- ja loppuparaatin lipunkannossa ja kun tapasimme japanin arvovaltaisia partiomiehiä.

Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului siis oman leirialueen pystytystä ja järkkailyä ja illalla oli Opening Ceremony (avausseremonia). Yllätyin myös siitä miten moderneja lieriläisten välineet olivat. Meidän pienillä suomen leireillä kun on tottunut, etta ruokapöydät, tuolit yms. rakennetaan itse puusta ja laudoista, siellä heillä oli valmiina kasaan taitettavat pöydät ja kaikilla omat retkituolit mukana. No, eipä siellä ollut niitä puita, mistä tuoleja tms. olisi voinut tehdä... Monilla oli myös retkisänky mukana! Minulla kun ei ollut japanissa partio tavaroitani mukana, lainasin host perheeltäni vilttejä ja ruokailuvälineitä yms.

Majoittauduttuamme minua tultiin hakemaan lipunkannon harjoitukseen. Stadionilla tapasin muita ulkomaalaisia leiriläisiä mm. Ghanasta, Kreikasta, Taiwanista, Egyptista, Venäjältä ja muualta ympäri maailmaa. Harjoitusten jälkeen palasin leiriin vähäksi aikaa, kunnes oli aika palata stadionille. Marssimme stadionille tuhatpäisen katsomon taputtaessa ja kanssamme käveli aina oman maamme nimikylttiä kantaen japanilainen partiolainen ja pidimme pientä sudenpentu poikaa kädestä. Muiden maiden edustajilla oli hieman helpompaa, kun heilla oli yksi lippua kantamassa ja toinen pitämässä sudenpentua kädestä, mutta minä sain tehdä molemmat hommat. Seurasimme avausseremonian seisten lippuja pitäen. Seremoniaan kuului tietenkin avauspuheita, Japanin kansallislipun nosto ja japanin kansallislaulu, leiritulen sytytys ja lopuksi 13nj:n laulu, jonka aikana tanssimme stadionilta pois.

Ensimmäisen helteisen päivän jälkeen olin väsynyt, mutta menin Marinan (yksi leirini kavereista) kanssa suihkuun ja eihan leirille nukkumaan olla tultu, joten juttelimme pimeässä muiden vartiolaisten kanssa, kun johtajat pitivät kokousta. Japanissahan tulee kesällä pimeä jo kahdeksan aikaan, mutta saarella oli onneksi hieman katuvalojakin asfalttiteiden varrella, joten taskulamppuja ei tarvinnut niin paljoa kuin suomen metiköissä. Viimein kun pääsimme nukkumaan oli edelleen niin kuuma, että päätimme nukkua teltan eteisessä, jossa seinät olivat vain verkkoa.

Leirin ruoat olivat hyviä ottaen huomioon että ne tosiaan olivat sitä leiriruokaa. Aamupalaksi oli joka päivä japanilaiseen tapaan riisiä, miso-keittoa, kanamunaa ja maitoa, vaikka host perheessäni olin kyllä tottunut länsimaiseen paahtoleipä-hedelmä-aamiaiseen. Leirillä kananmunat paistettiin kypsiksi, vaikka perinteisesti kanamuna laitetaan raakana riisin sekaan. Ensimmäisenä päivänä lounaaksi oli leipiä, banaania ja mehua ja illalliseksi Curry-riisiä, eli intiasta kotoisin olevaa yleisestikin japanilaisissa kodeissa syotävää riisia, jonka päällä on tulista curry kastiketta. Kastike ei kuitenkaan ole keltaista tai maistu erityisesti curry-mausteelta, mutta tulista se on ja ruskeaa, jossa on lihan palasia ja kasviksia. Tarjolla oli myös salaattia.
Japanissa ateria koostuuu aina monista pienistä lautasista, missä on yhtä ruokalajia yhdellä kipolla ja riisi tietysti joka aterialla omassaan. En ollut varautunut leirille kuin yhdellä lautasella, tai oikeastaan yhdellä isohkolla muovikipolla, joten muut katsoivat hieman ihmeissään kun otin kaiken ruokani samalle lautaselle. Varsinkin aamupala, kun otin keiton ja riisin samaan, heh. Heillä oli japanissa sellainen tosi kätevä ruokapakki, mihin kuului kolme pientä metallikippoa. Ruoka valmistettiin samoin kuin meidänkin lippukunnassa, kaasulla. Muidenkin päivien lounaat olivat leipää, hod dogeja tai spagettia. Illalliset olivat perinteisiä kaakois-aasialaisia ruokia. Toisena päivänä oli ohuita lihasiivuja, riisiä, miso-keittoa ja omenahyytelöä. Kolmantena päivänä, maanantaina, oli Nikujakaa eli lihasiivuja, perunaa ja retikkaa, sekä salaattia. Tiistaina oli Okonomiyakia eli kanamunista, vedesta, jauhoista, kaalista ja mausteista paistettuja lättyjä, joiden päälle paistetaan lihasiivut ja laitetaan erityistä Okonomiyaki-kastiketta, kuivattua ja hienoksi jauhettua levää (ao-nori) ja kuivattuja kalahiutaleita. Oishii = Hyvää! Jälkkäriks saatiin jäätelöä. Keskiviikkona, viimeisenä päivänä, oli paistettua nuudelia ja sen joukossa kasviksia ja lihaa. Jälkiruoaksi oli hedelmiä.

Toinen päivä leirillä oli hieman rennonpi ja aamupalan jälkeen oli aamutoimet eli lipunnosto, laulu ja jumppa. Heillä partioasu, siistissä rivissä seisominen ja muutenkin virallinen aamuseremonia oli tärkeää. Eli heidän perinteisiinsä kuului että oli oltava koko partioasu, umpikengät, hattu päässä ja huivi suorassa. Ensimmäisenä kun seistiin puolikaaressa johtaja näytti käsillä että oli astuttava haara- eli lepoasentoon, takaisin ja taas lepoasentoon. Sitten oli lipunnoston ja laulun aika, jota johti yksi johtajista kädellä tahtia antaen. Sitten oli aamujumppa ja sen jälkeen telttatarkastus. Se nyt oli hieman rennonpi, mutta kyllä senkin aikan rivissä täytyi seistä ja huivit ja muut vaatteet suorassa. Siinä sitten oman leirin johtaja katsoi mm. miten kaikilla leiriläisillä meni, eli oliko ongelmia tai oliko joku kipeä ja sillä aikaa toiset johtajat tarkastivat telttojen siisteyden, mutta eivät ne niistä yleensä niin tarkkoja olleet. Johtaja saattoi myös kommentoida, jos joku ei ollut tehnyt hommiaan tai oli muuten käyttäytynyt epäasiallisesti, mutta pääasiassa katsoivat miten kaikki voivat.

Sunnuntaina oli edelleen yhtä kuumaa ja aurinkoista. JHQ:n mukaan 34 astetta!! Aamulla menin vielä alaleirini päämajan aamuseremoniaan, jossa nostettiin lippu ja alaleirimme ulkomaalaisten vieraiden edustajat esittelivät itsensä, minä mukaan luettuna. Meitä kehotettiin myös muina aamuina tulemaan sinne johtajien aamuseremoniaan. Palattuani omaan leiriin oikeastaan höpötimme ja istuskelimme vain muiden johtajien kanssa lounaaseen asti, jonka jälkeen minut oli kutsuttu leirin ruokalaan tapaamaan japanin suuria partiojohtajia. He pitivät siellä pari puhetta, suurimmaksi osaksi englanniksi ja kättelivät kaikkien maiden edustajia. Jotkut, jotka olivat useamminkin olleet jamboreella ja tekemisissä japanin partiolaisten kanssa antoivat lahjan tälle partiojohtajalle ja jokainen sai häneltä omalle maallensa tarkoitetun kiitos-plakaatin. Siellä oli myös tarjolla pikkusuolasia ja juomia jäillä! Oli mahtavaa saada vihdoin kylmää juotavaa, sillä leirissä, vaikka termoskannuihin laitettiin jääköntteja, ne sulivat alta aikayksikön. Oli myös mukava saada puhua englantia muunmaalaisten kanssa.

Kolmantena päivänä, maanantaina, sain taas hieman jännää tekemistä, kun minut oli kutsuttu suomen edustajana tapaamaan Japanin prinssiä! Jokaisesta maasta pääsi joku nuorista illastamaan prinssin kanssa. Kaikki olivat jännittyneitä ja söimme hienosti pitkissä pöydissä, mutta oli se ihan hauskaakin ja rentoa jutella japanilaisten johtajien kanssa mm. Curry-riisistä, jota meille tarjoiltiin. Siellä oli valokuvaus kielletty, mutta ennen kuin prinssi saapui paikalle saimme ottaa kuvia ruokasalista. Päivällistä syötäessä prinssi istui aika kaukana ja söi siellä vain itsekseen, mutta päivällisen jälkeen oli koktailkutsujen tapainen teetilaisuus, jossa prinssi sitten kiersi kaikkien pöydässä ja kyseli joiltakin mm. kauanko ovat harrastaneet partiota ja mitä pitävät Jamboreesta jne. Prinssi vaikutti todella mukavalta, mutta ei kovin puheliaalta, mikä kuuluu varmastikin "työn"kuvaan. Tilaisuuden jälkeen meidät ohjattiin stadionille, jossa oli alkamassa Grand arena show. Siellä oli Jamboreiden tapaan mahtavia esityksiä niin japanilaisilta partiolaisilta kuin eri maalaisiltakin. Mm. Brittiläiset pitivät hienon säkkipilli-, kilttitanssin ja japanilaiset kesän festivaali(matsuri)kulkueen, missä oli japanin eri alueiden festivaaleista puvut ja niiden musiikkia. Show oli todella hieno ja istuimme aitiossa ihan prinssin takana. Afrikkalaiset nuoret rupesivat ihan tanssimaan, kun tuli kaikkea hyvää musiikkia.

Neljäntenä päivänä, Tiistaina pääsimme tutustumaan paristotehtaalle ja oli mahtavaa päästä ilmastoituun rakennukseen. Teimme siella mm. itse omat patterit ja meille kerrottiin pattereiden valmistuksesta ja erilaisista paristoista. Opastus oli valitettavasti japaniksi, mutta se antoi minulle enemmän, kuin esim. kahdelle amerikkalaiselle pojalle, jotka olivat myös mukana. Tähän vierailuun kuluikin melkein koko iltapäivä. Aamupäivällä olin ollut mukana käymässä leirin marketissa hakemassa ruokia, mikä olikin aika reissu, kun matkat olivat pitkiä laajan leirialueen takia ja ruoat piti työntää yksillä maitokärryillä. Illalla menin vielä JHQ:n hengailemaan leirin johtajien kanssa. Siellä tutustuin mm. yhteen johtajaan, joka oli käynyt suomessakin ja muihin mukaviin japanilaisiin partiojohtajiin.

Keskiviikkona oli aika alkaa sanomaan jäähyväisiä ja jättää helteinen Maishima. Tapasin leirillä vielä yhden brasilialaisen vaihto-oppilaan, joka oli ollut hyvä kaverini tammikuusta asti. Hän tuli käymään leirillä host äidinsä (Tatamitani-san) kanssa, joka harrasti partiota. Hänen kauttaan olin saanutkin jotain tietoa hieman ennen leirille menoa. Tänä viimeisenä päivänä oli vielä loppuseremonia stadionilla, jossa saimme taas kantaa maidemme lippuja. Yksi Ghanalainen tyttö alkoi voida huonosti seremonian aikana. Hän jaksoi loppuun asti, mutta näytti siltä että viikko oli ollut liian kuuma jopa hänellekin ja hänet vietiin sairastupaan. Me muut katselimme vielä seremonian loppukonserttia, jossa oli eräs japanilainen yhtye, joka soitti mm. Jamboreen tunnuslaulun. Tämän jälkeen oli vielä ilotulitus ja tunnelma oli mahtava!! En olisi millään halunnut lähteä vielä. Aikani Japanissa oli kuitenkin lopuillaan. Muut leiriläiset jäivät vielä seuraavaan päivään asti, mutta minun oli aika lähteä, koska lentolippuni Suomeen olivat 9.8. ja olihan vaihtarivuodessa vielä muutakin hyvästeltävää kuin Jamboree. Host isäni siis haki minut leiriltä 7. päivä illalla ja kotiin päästyä: ei muuta kuin suihkuun ja nukkumaan. Host isäni taisi tosiaan huomata silloin Osakan murteen tarttuneen minuunkin.

8. 8. oli vielä edessä leiritavaroiden purku ja loppujen tavaroiden pakkaaminen matkalaukkuihin. Osan koko vaihto-oppilasvuoden tavaroista jouiduin lähettämään postissa, mutta lopulta kaikki mitä halusin, tuli mukaan. Tämä brasilialainen vaihto-oppilaskaverini ja yksi japanilainen kaveri auttoivat vielä pakkaamisessa yms. Seuraavana päivänä oli aika sanoa jäähyväiset koko Japanille ja aamulla host isäni saattoi minut Kansain lentokentälle ja muitakin ystäviä tuli saattamaan. Lähtö oli haikea, mutta olihan minulla paljon muistoja niin Jamboreelta kuin Japanista muutenkin Suomeen tuotavanani.

13nj: n virallisia internet sivuja voi käydä katsomassa osoitteessa http://www.scout.or.jp/13nj/e/.